Bioasekonventio

Bioasekonventio (eli yleissopimus bakteriologisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittämisen, tuottamisen ja varastoimisen kieltämiseksi ja niiden hävittämiseksi^[1]) on kansainvälinen bioaseiden kieltosopimus.^[2] Sopimuksen tarkoitus on ehkäistä bioaseiden käyttöä ennalta.^[2] Bioasekonventio laadittiin vuonna 1972 ja tuli voimaan vuonna 1975.^[2][3] Se oli voimaanastuessaan ensimmäinen kokonaisen joukkotuhoaseiden luokan kieltänyt kansainvälinen sopimus. Sopimuksessa oli maaliskuussa 2020 mukana yhteensä 183 valtiota ja lisäksi neljä valtiota on allekirjoittanut konvention.^[4][5] Sopimuksen ulkopuolelle oli tuolloin yhä jättäytynyt kymmenen valtiota (Djibouti, Eritrea, Etelä-Sudan, Israel, Kiribati, Komorit, Mikronesia, Namibia, Tšad ja Tuvalu).^[4]

Sopimus kieltää bioaseiden kehittämisen, valmistamisen ja varastoinnin. Se käsittelee myös jo olemassa olevien bioaseiden hävittämistä.^[6] Sopimus sallii ainoastaan rauhanomaisen tutkimuksen.^[2]

Bioasekonventiota on täsmennetty vuosien saatossa muun muassa sopimuksen määritelmiä täsmentäneiden katselmointikongressien kautta. Sopimusta on kritisoitu muun muassa yhteisesti sovittujen, bioaseiden valmistamiseen soveltuvien tuotantolaitosten katselmointikäytäntöjen sekä valvonta- ja verifiointiorganisaation puutteen vuoksi. ^[3][7][8] YK:n pääsihteerin alaisuudessa toimiva kemiallisten ja biologisten joukkotuhoaseiden väitetyn käytön selvittämisen valvontamekanismi (UNSGM) on toistaiseksi ainoa kansainvälisesti hyväksytty tapa valvoa mahdollisia bioasekonvention sopimusrikkomuksia. Tätä mekanismia on vahvistettu bioaseiden käytön valvonnan mahdollistamiseksi.^[9]

1. ↑ Finlex, Yleissopimus bakteriologisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittämisen, tuottamisen ja varastoimisen kieltämiseksi ja niiden hävittämiseksi (SopS 15/1975) finlex.fi.
2. ↑ ^{a b c d} Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 152–153, 161. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.
3. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä science-20.11.1998 ei löytynyt
4. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä armscontrol.org-BWC-signatories ei löytynyt
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä un.org-BWC ei löytynyt
6. ↑ Takamaa, Kari T.: ”Sodankäyntiä järjestävän kansainvälisen oikeuden muutos – onko mikään muuttunut?”, Muuttuva sota, s. 92. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitos, 2005. ISBN 952-9872-37-2.
7. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä nature.com-1.10.2005 ei löytynyt
8. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä sagepub.com-1.5.2011 ei löytynyt
9. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä un.org-UNSGM ei löytynyt